Sinitakkien säveliä - Laivaston soittokunta 100 vuotta

Soittokunta ryhmäkuvassa vuonna 1935. Keskellä pitkäaikainen kapellimestari Karl Hellman. Kuva: Laivaston soittokunta.

 

 

 

Laivaston soittokunta täyttää tänä vuonna täydet sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Merikeskus Forum Marinum ja Laivaston soittokunta ovat yhdessä tuottaneet värikkään näyttelyn soittokunnan historiasta fregatti Suomen Joutsenelle.

 

Soittokunnan sinitakkien ryhdikäs joukko on ollut sotilaiden ja siviilien ilona jo keväästä 1919, jolloin silloinen Meripataljoonan soittokunta perustettiin Helsingissä. Pääkaupungissa toiminut Meripataljoonan soittokunta sai pian monenlaisia tehtäviä, esimerkiksi Suomeen saapuvien valtiovieraiden toivottamisen tervetulleeksi marssein ja kansallishymnein. Sotilaallisten ja valtiollisten tehtävien ohella soittokunnan vastuulla oli pian myös keveämpiäkin keikkoja pääkaupungin huvi- ja yöelämässä.

Suomen itsenäistymisen aikaan kaikilla sotilasyksiköillä piti olla oma soittokunta. Se oli itsestään selvä asia. Nuoret Merivoimammekin perusti oman sotilassoittokuntansa heti keväällä 1919”, kertoo merikeskus Forum Marinumissa Merivoimien historiasta vastaava tutkija Mikko Meronen

Laivaston soittokunnan historiassa viihdyttämisellä ja kevyellä musiikilla on aina ollut tärkeä rooli. Jazz-musiikin kansainväliset rytmit soittokunnassa opittiin jo ennen 30-lukua, suomalaisista ensimmäisten joukossa. Tätä polkua aurasivat auki soittokunnan kuuluisat Malmsténin veljekset Georg ja Eugen.

Sota-aikana soittajat kiersivät viihdyttämässä maarintamalla, meririntamalla, laivoilla ja linnakkeilla. Helsingissä ja muissa kaupungeissa esiinnyttiin suurissa aseveli-illoissa jotka olivat aina loppuunmyytyjä, ja jotka Yleisradio lähetti radioaalloilla joka puolelle sotivaa maata. Sota-ajan viihdytyksellä oli taisteluhengen ylläpidossa erittäin tärkeä rooli.

 

Soittokunta mainoskuvauksissa Suomen Joutsenella vuonna 1994. Ruorin edessä oikealla soittokunnan päällikkö Timo Kotilainen. Kuva: Laivaston soittokunta.

 

Laivaston soittokunta on osallistunut joulurauhan julistukseen vuodesta 1941 lähtien. Joskus soiton tekevät haastavaksi pakkanen tai runsas lumi, niin kuin tässä 60-luvun kuvassa. Kuva: Laivaston soittokunta.

 

 

Turku tukikohdaksi

Laivaston soittokunta muutti vuonna 1941 Turkuun, ja tämän jälkeen Aurajoen kaupungista tuli soittokunnan pysyvä koti. Soittokunta yhdistyykin monien mielikuvissa nimenomaan Turkuun, sillä se on esiintynyt joulurauhan julistuksissa Turun Vanhalla Suurtorilla jo kohta kahdeksan vuosikymmenen aikana.

Soittokunnalla on sen satavuotisen historian aikana ollut monta virallista nimeä. Se on ollut ainoa sotilassoittokunnistamme joka on säännönmukaisesti esiintynyt Merivoimien asepuvussa. Siksi se on aina tunnettu, ja myös tunnistettu, Laivaston soittokunnan nimellä.

50- ja 60-luvuilla soittokunta eli hyvin kiireistä aikaa. Vuodessa saattoi olla yli 800 esiintymistä eri kokoonpanoin. Iltahartauksissa ja muissa varuskuntien säännöllisissä tapahtumissa esiinnyttiin monta kertaa viikossa.

1980-luvun jälkeen sotilassoittokuntien määrä on Suomessa laskenut huomattavasti aiempaa pienempiin lukuihin. Laivaston soittokunta on kuitenkin säilyttänyt asemansa tunnustettuna suomalaisen sotilasmusiikin airueena. Soittokunta onkin ollut aina Merivoimien käyntikortti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Laivaston soittokunnalla on hyvä profiili ja näkyvä julkinen imago. Uuden polven soittajat ja kapellimestarit kuten Timo Kotilainen ovat sekä pitäneet yllä soittokunnan perinteistä monipuolista toimintaa että tehneet avauksia soittokunnan näkyvyyden parantamiseksi. Viimeisimpien vuosikymmenten aikana esimerkiksi osallistuminen suuriin ja näyttäviin tattoo-tapahtumiin on tuonut soittokuntaa esille uudella tavalla”, Mikko Meronen kertoo näyttelyn Hamina Tattoosta kertovan osion luona.

Suomen Joutsenella esitettävää juhlanäyttelyä varten on haastateltu useita soittokunnan toiminnassa mukana olleita. Esillä on paljon soittimia ja tietoa sotilasmusiikista. Ja nurkassa soittaa kokonainen viihdeorkesteri.

Toki vain videotykillä heijastettuna. Mutta kvintetti on interaktiivinen, ja sen avulla voi kokeilla sitä miten eri soittimet ja niiden äänet muodostavat sotilassoittokunnan soinnin kokonaisuuden”, jatkaa Meronen.

Laivaston soittokunnan historia on näyttelyssä moniääninen. Satavuotiaassa Laivaston soittokunnassa on vuosien varrella soittanut satoja muusikoita, joista moni on varusmiesaikansa tai sotilasuransa jälkeen vaikuttanut eri tavoin suomalaisen musiikkikulttuurin kehitykseen. Sotilasmusiikki ei tapahdu muusta yhteiskunnasta irrallaan. Monilla on jonkinlainen mielikuva siitä, miltä Laivaston soittokunta näyttää ja miltä sinitakkien sävelet kuulostavat. Näitä mielikuvia voivat kaikki testata Laivaston soittokunnan juhlanäyttelyssä Suomen Joutsenella!

 

Tervetuloa keinumaan kanssamme sulosävelien aalloilla!