Kruununmakasiinissa
Ketsi Daphne (Ravintola Göranissa)
Veneen suunnitteli Jarl Lindblom ja se rakennettiin Turun veneveistämöllä vuonna 1935. Vene oli alun perin kuunaritakilainen, mutta muutettiin 1940-luvulla ketsiksi.
Kirjailija Göran Schildt osti veneen vuonna 1947. Hän vei sen Pohjanmeren ja Ranskan kanavien kautta Välimerelle. Schildt julkaisi purjehduksistaan 1949-84 kaikkiaan kahdeksan kirjaa, joiden kautta Daphne tunnetaan laajalti.
Schildt oli luopunut veneestä vuonna 1984, mutta vuonna 1997 päättivät hänen ystävänsä hankkia sen takaisin Suomeen perustamalla Pro Daphne –yhdistyksen. Ostopäätöksen ja kaupanteon välillä vene sai pahoja vaurioita sekä hurrikaanissa että lastikontin pudottua sen päälle.
Silloinen Itä-Uudenmaan kansanopiston veneenrakennuslinja Loviisan Kuggomissa kunnosti Daphnen. Työtunteja kului 4500 ja korjaus valmistui vuonna 2001. Daphnen omistaa nykyään Forum Marinum –säätiö.
Katso Ari Elon kuvaamat Daphne-dokumentit YouTubessa.
Faktaa
Suunnittelija Jarl Lindblom | |
Rakennusvuosi | 1935 |
Pituus | 10,3 m |
Leveys | 2,75 m |
Uppouma | 6,1 t |
Purjeala | 50,7 m² |
Moottoritorpedovene Taisto 3
Taisto -luokan torpedoveneitä rakennettiin 6 kpl Turun Veneveistämöllä 1943 ja 2 kpl sodan jälkeen. Vene sai valmistuessaan nimen Tyrsky, mutta vuodesta 1944 alkaen nimenä käytettiin vain veneen numeroa.
Turun Veneveistämön pääsuunnittelija Jarl Lindblom piirsi veneet italialaisten esikuvien mukaan. Porrastetun pohjarakenteen ja tehokkaiden pääkoneiden ansiosta veneet saavuttivat 50 solmun nopeuden. Aluksen aseistuksena oli kaksi torpedoa, 20 mm:n konetykki sekä syvyyspommit. Veneet saattoivat ottaa torpedojen tilalle myös kaksi miinaa.
Taisto -luokan veneet toimivat vuosina 1943-1944 Itäisellä Suomenlahdella, jossa ne hyökkäsivät Neuvostoliiton huoltokuljetuksia vastaan. Veneet upottivat muutamia proomuja ja hinaajia. Taisto 3 oli useissa tehtävissä 1. Moottoritorpedovenelaivueen komentajan Jouko Pirhosen komentoveneenä. Kesällä 1944 veneet olivat mukana torjuntataisteluissa Viipurinlahdella. Taisto 3 osallistui myös sotatoimiin Saksaa vastaan syksyllä 1944.
Sodan jälkeen moottoritorpedoveneet muutettiin rauhansopimuksen mukaisesti moottoritykkiveneiksi. Taisto -luokan veneet olivat käytössä 1960-luvulle asti, jonka jälkeen suurin osa niistä myytiin siviilikäyttöön. Taisto 3 jäi varastoituna odottamaan museointia. Venettä säilytettiin Pansion laivastoasemalla. Vene tuotiin Forum Marinumiin vuonna 2004 ja sen kunnostamiseksi käynnistettiin Forum Marinumin, Merivoimien ja Sotamuseon yhteishanke. Venettä kunnostettiin vuosina 2004-2008. Aluksen omistaa Sotamuseo ja sen ylläpidosta vastaa Forum Marinum –säätiö.
Koneet:
Pääkoneet 2 x 1150 hv Isotta Fraschini ASM 183 AD
Marssikoneet 2 x 65 hv Olympia myöhemmin Ford
Nopeus n. 48 solmua
Aseistus sodan aikana:
2 x 45 cm torpedoa heittimissä tai 2 x herätemiinaa
1 x 20 Itk/42 ML Madsen konetykki
4 syvyyspomminpudotinta
Aseistus sodan jälkeen:
1 x 40 mm (40 60 ItK 35-39) Bofors konetykki
1 x 20 mm (20 Itk/42 ML) Madsen konetykki
2 x 12,7 mm (12,7 BR Lkk) Breda konekivääriä
2-6 syvyyspomminpudotinta.
Moottoritykkivene Nuoli 8
Nuoli -luokan moottoritykkiveneet, 13 kpl, rakennettiin Turussa Oy Laivateollisuuden telkalla 1960-luvun alussa.
Runko on rakennettu ristiinlaminoidusta mahongista liimapuukaarille ja runkorakennetta vahvistettiin alumiinilla. Veneitä käytettiin erittäin monipuolisesti. Ne soveltuivat myös taktisiksi miinoittajiksi, tiedustelutehtäviin, vartioveneiksi ja moniin muihin tehtäviin.
Nuoli –luokan moottoritykkiveneillä oli suuri merkitys koulutuksessa. Veneillä palvelleet saivat kokemusta nopean aluksen käsittelystä. Nuoli –luokan moottoritykkiveneet tulivat tutuiksi myös monille varusmiehille ja reserviläisille.
Nuoli 8 on ollut käytössä viimeksi vuonna 1990, minkä jälkeen se oli kestosäilytyksessä. Alus museoitiin vuonna 1996. Aluksen omistaa Sotamuseo ja sen ylläpidosta vastaa Forum Marinum –säätiö.
Koneet:
pääkoneet: 3 x 1200 hv/ 880 kW venäläinen M50 F6-L diesel
Suurin nopeus n. 40 solmua
Rsteilynopeus 25 solmua
Aseistus:
Useita eri aseistusvariaatioita
Tämänhetkinen aseistus:
Perätykki 1 x 40 mm (40 60 ItK 35-39) Bofors konetykki
Keula-ase 1 x 20 mm (20 60 M 39-44) Madsen konetykki
4 x syvyyspomminpudotinta
4 x miinanpudotina
Aiempia aseistusvaihtoehtoja:
Perätykkinä ollut myös 40 mm (40 60 Itk 58) Bofors konetykki sekä 23 mm (23 80 77 2LT) Sergei kaksiputkinen ilmatorjuntatykki
keula-aseena 12,7 mm (Itk 96) ilmatorjuntakonekivääri
Mahdollisuus ottaa herätemiinoja tai kontaktimiinoja
Aseistuksena ollut myös ITO 78 Strela lähi-ilmatorjuntaohjus
Mahdollisuus aseistaa myös torpedoilla (oli kielletty II ms rauhansopimuksessa)