Ympäristövastuullisuus

Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hanke 2022-23

Olemme mukana Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupaus –hankeessa yhdessä seuraavien toimijoiden kanssa: Turun museokeskus, Aboa Vetus Ars Nova, Liedon museo, Liedon Vanhalinna, Naantalin museo, Raision museo Harkko, Sagalundin museosäätiö, Salon historiallinen museo SAMU, Suomen maatalousmuseo Sarka, Turun taidemuseo, Uudenkaupungin museo sekä Åbo Akademin säätiön museot.

Hankkeeseen on saatu rahoitusta Museovirastolta.

Hankkeessa 13 varsinaissuomalaista ammatillista museota kehittää toimintaansa ja tarkastelee omaa toimintaympäristöään kriittisesti ekologisen kestävyyden näkökulmasta.

Kukin museo toteuttaa hankkeen aikana vähintään yhden toimenpiteen, joka tähtää joko ilmastokuorman pienentämiseen (hiilijalanjälki) tai positiiviseen ympäristövaikutukseen (ekologinen kädenjälki). Hankkeen tuloksena museot omaksuvat uusia, ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja jakavat tietoa sekä toimintamalleja mukana olevien museoiden lisäksi myös laajemmin käyttöön.

Museoiden verkostomaisen yhteistyön kehittäminen ja jaetun osaamisen hyödyntäminen ovat hankkeessa keskeisessä roolissa. Yhteistyötä parannetaan yhteisillä koulutuksilla, syventävillä työpajoilla, hankkeen sisäisellä viestinnällä sekä yhteishankinnoilla. Osa koulutuksista avataan koko museokentälle. Hankkeen loppuseminaari kokoaa tiedot ja hyvät käytänteet yhteen, ja se järjestetään kaikille avoimena tilaisuutena.

 

Merikeskus luo ilmastokohtaamisia 

Ilmakehän lämpenemisen ohella merenpintojen nousu on massiivinen haaste, johon voimme kaikki pienillä teoillamme vaikuttaa.

Merenkulun ja merielämän historia antaa museokävijälle välineitä peilata itseään osana ajan virtaa ja kehityksen jatkumoa. Edistys ei kuitenkaan ole kiistatonta, vaan se on tuonut mukanaan myös aikamme suuria ongelmia. Nykyiset maailmanlaajuiset tuotantoketjut ja konttiliikenteen valtaisat mittasuhteet koskettavat välillisesti käytännössä jokaista yksilöä. Omien kulutustottumuksiemme kautta tehdyt valinnat herättävät pohtimaan myös merenkulun ympäristövaikutuksia. Suomen merellinen huoltovarmuus on edelleen välttämätöntä, mutta entä ne Kiinasta tilatut kahden euron kännykkäkuoret?

Globaalit huolet kääntyvät Forum Marinumin uusimmassa 40 000+ näyttelyssä vahvasti lokaalin ympäristömme huomioimiseen.  Sen kantavana teemana on alueemme tuhansien saarien muodostama ainutlaatuinen meriluonto. Näyttelyn taustalla on laaja yhteistyöverkosto, ja se on toteutettu mm. turkulaisten yliopistojen ja muiden meriluonnon hyvinvoinnin edistämiseen pyrkivien tahojen kanssa.

Merialueiden kulttuurinen ja ympäristöllinen suojelu on osa ilmastokamppailua, joka vaatii toimia paitsi useilta yhteiskunnan sektoreilta, myös kaikilta meiltä kansalaisilta. Meidän, merenkulun valtakunnallisen vastuumuseon tekemässä työssä yhdistyvät sekä erilaiset asiantuntijaorganisaatiot että yksittäiset museokävijät. Forum Marinumissa ilmastoasiat ja -ihmiset kohtaavat toisensa.

 

 

 

 

 

 

Kestävää kehitystä Forum Marinumissa

Me Forum Marinumissa seuraamme paitsi Museoliiton määrittelemiä, myös Turun kaupungin kestävän kehityksen ohjenuoria. Turku osallistuu aktiivisesti vesiensuojeluun, luonnonsuojeluun, ilmanlaadun seurantaan, terveysvalvontaan ja ympäristölupien valvontaan. Seuraamme kaupungin ohjeistuksia, ja pyrimme lisäämään ekotekojamme kaupungin määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Alla esimerkkejä keinoista joilla olemme vähentäneet omaa ympäristökuormaamme museolla:

 

-Marraskuussa 2020 tehtiin uusi jätehuoltosopimus. Muoviroskan keräysastioita lisättiin, ja sekajätteelle jätettiin ainoastaan yksi jäteastia. Paperin, pahvin, lasin ja metalliroskan keräysastiat uusittiin. Ravintola Göranilla kierrätetään edelleen biojätettä ja pulloja, ja ravintolan rasvakaivon sisältöä käytetään uusiutuvan energian muodossa. Museolaivojen kunnostustöistä syntyvät hukkaöljyt kierrätetään. Pilssivedet imetään aluksista säiliöihin ja toimitetaan asianmukaisesti käsiteltäväksi noin kolme kertaa vuodessa, jolloin mereen ei synny päästöjä. Jätteiden lajittelua toteutetaan sekä normaalitoiminnassa että telakoinneissa päivittäin.

 

-Useita kiinteistöteknisiä parannuksia toteutettiin, joista yksi oli museorakennuksemme ja toimistotilamme Linnanpuomin ilmanvaihdon uusiminen vuonna 2019. Uudistuksen myötä kaukolämmön syöttömääriä pienennettiin ja hukkalämpö talteenotetaan. Suunnittelussa on aurinkopaneelien asentaminen koko rakennuksen matalaan osaan. Linnanpuomin venenäyttelyssä on käytössä LED-valaisimet.

-Kruununmakasiinin päänäyttelyssä halogeenilamput on vaihdettu LED-valaistukseen lähes täysin, ja nykyaikaiset LED-valot saatiin sovitettua onnistuneesti vanhoihin runkoihin ja rakenteisiin. Koko rakennuksen energiateho on matala, sillä tiilirakennuksen sisään on rakennettu puutalo.

-Sotalaiva Keihässalmelle on asennettu kolme ilmalämpöpumppua, ja tehty muutoksia myös painetuuletusjärjestelmään. Tällöin päästiin lämmityksen osalta yhteen kymmenesosaan alkuperäisestä energiankulutuksesta. Vesikiertoisesta järjestelmästä luovuttiin kokonaan. Muiden Aurajoen varressa sijaitsevien museolaivojen lämmöneristykseen mietitään uusia ratkaisuja. Sähkön käyttö aluksissa on tarpeen lämmityksen, kosteuden hallinnan ja valaistuksen vuoksi, mutta museoaluksissa on rajattu käyttö vain aluksen säilymisen ja työturvallisuuden vuoksi tärkeille alueille.

-Näyttelyrakenteissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon uusiutuvia ja kierrätettäviä materiaaleja. Tämä näkyy esimerkiksi vuonna 2019 rakennetussa ”Tyrskyn Myrskyn” -lasten merimuseossa, jonka näyttelyelementeissä puu on pääasiallinen rakennusmateriaali. Forum Marinumin ulko-opasteissa suositaan mahdollisimman pitkäikäisiä ja sääolosuhteita kestäviä materiaaleja.

-Suunnittelussa on koko museon vesijärjestelmän uusinta, jolla pyritään vähentämään vedenkulutusta ja lisäämään energiatehokkuutta.

-Linnanpuomin rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneelit syyskuun 2023 aikana, mikä on suuri investointi energiatehokkuuteemme.

-Forum Marinum -säätiön omistamaan Kruununmakasiinin rakennukseen kartoitetaan kokonaisvaltaista kiinteistöremonttia, jonka tavoitteena on parantaa 1887 valmistuneen entisen viljamakasiinin energiatehokkuutta. Suunnittelutyö on aloitettu ja mm. kaukolämmön lämmönvaihtimet uusitaan vuoden 2023 aikana.